Kulttuurihistorian opinnäytteet 2010

Kulttuurihistoriassa valmistui vuonna 2010 30 maisterivaiheen opinnäytettä: niistä 28 oli pääaineen pro gradu -tutkielmia, kaksi sivuaineen tutkielmaa. Opinnäytteiden ajallinen skaala oli laaja kuten aina ennenkin. Tutkimukset ulottuivat antiikin Rooman historiankirjoituksesta 1990-luvun tietoyhteiskuntakeskusteluun. Myös maantieteellinen kirjo oli lavea: moni työ käsitteli Suomea, mutta graduissa pureuduttiin myös Ruotsin, Norjan, Venäjän, Iso-Britannian, Saksan ja Espanjan historiaan.

Vuoden 2010 tutkimukset olivat niin monimuotoisia ja kekseliäitä, että niitä on vaikea summata kokonaisuuksiksi. Persoonallisista lähestymistavoista voi mainita esimerkkinä Anna-Elina Matilaisen tutkimuksen Kohtalona kapinoida, jonka päähenkilönä on venäläinen aatelisnainen ja osan elämästään upseerina viettänyt Nadezda Andreevna Durova (1783–1866). Matilaisen työ käsitteli Durovan itseymmärrystä ja käsitystä elämänsä kulusta ainutlaatuisen lähdeaineiston avulla. Menneisyyden omintakeisiin persoonallisuuksiin kuului myös Pekka Pitkälän tutkielman päähenkilö Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870–1946), jonka huikeat näkemykset suomen kielestä ja suomalaisten historiasta ovat kummastuttaneet paitsi aikalaisia myös myöhempiä polvia. Wettenhovi-Aspa oli tunnettu muun muassa muinaisten egyptiläisten ja suomalaisten yhteyksiä korostavista pohdinnoistaan. Pro gradu -tutkielmissa käsiteltiin toki myös kaukaisemman menneisyyden hahmoja. Näistä voisi mainita 300-luvulla eläneen pyhiinvaeltaja Egerian, jonka taustasta ja alkuperästä on säilynyt vain vähän tietoa. Egerian kertomus matkasta Pyhälle maalle on tärkeä varhaiskeskiaikainen lähde, ja sen kautta Taija Humalajoki rakensi pyhiinvaeltajan muotokuvaa.

Erityisen vahvasti vuonna 2010 tutkittiin representaatioita, niitä tapoja, joilla menneisyyden foorumeilla rakennettiin kuvaa joko oman aikansa ilmiöistä tai menneisyydestä. Anna Möttölä tutki sitä, miten brittiläiset elämäkertaelokuvat ja tv-sarjat 1960- ja 1970-luvuilla kuvasivat naisia vallankäyttäjinä. Kohteina olivat Anna Boleyn, Elisabeth I ja Maria Stuart, mutta samalla tutkimus paljasti kiinnostavan vuoropuhelun, jossa artikuloitiin kuningashuoneen herättämiä aikalaistuntoja. Tiina Suutala puolestaan analysoi Lotta Svärd -järjestön kuvaa vuosituhannen vaihteen suomalaisissa fiktioelokuvissa ja nosti esiin sen selkeän muutoksen, joka sota-ajan audiovisuaalisessa kuvauksessa on tapahtunut. Representaatioteemoista voi esimerkkinä mainita myös Raija Säkkisen tutkielman, jossa piirretään kuvaa 1800-luvun andalusialaisesta maantierosvosta, bandolerosta. Aikakauden anglosaksisessa matkakirjallisuudessa maantierosvon Cervantes-vaikutteinen, romantisoitu kuva sai lähes myyttiset mittasuhteet.

Silmiinpistävää vuoden 2010 tutkielmissa oli muistin ja kokemuksen käsitteiden keskeisyys. Anne Tanskanen käsitteli lasten ja nuorten kokemuksia Tampereen piirityksestä vuonna 1918 ja pohjasi tarkastelunsa sekä muistitietoaineistoon että kouluaineiden kaltaisiin aikalaislähteisiin. Eletyn ja koetun tilan problematiikka nousi esiin useissa kaupunkihistoriallisissa töissä. Tiina Aitchison tutki Helsingin Katajanokkaan liittyviä mielikuvia 1800-luvulla, jolloin esiteollisen ajan ränsistynyt asuinalue muuttui vähitellen nostalgian kohteeksi. Modernimpaa kaupunkikokemusta analysoi puolestaan Juho Haavisto pro gradu -tutkielmassaan ”90-luvun alussa koko Turku oli käytössä” – Rullalautailukulttuuri Turussa 1987–1995. Haastatteluaineiston lisäksi Haavisto käytti lähdeaineistonaan harrastelehtiä, kaunokirjallisuutta ja videoita, joita rullalautailijat tekivät omasta toiminnastaan. Kiinnostava kaupunkikokemuksen analyysi oli niin ikään Milla Lindströmin tutkimus Wim Wendersin elokuvasta Berliinin taivaan alla (1987), joka toimi kaupunkitilan hahmottajana, muovaajana ja muistajana kylmän sodan päättymisen kynnyksellä.

Tässä lyhyessä esittelyssä olisi voinut nostaa esiin jokaisen valmistuneen opinnäytteen, sillä niin tärkeitä ja kiinnostavia teemoja niissä tutkittiin. Esimerkiksi Timo Harju haastoi arvioimaan Emmanuel Levinasin eettisen ajattelun historiallisuutta tavalla, joka ansaitsisi pidemmän pohdiskelun. Samaa voi sanoa Mikko Sillanpään tutkimuksesta, jossa eriteltiin Ciceron käsityksiä puhetaidon voimasta. Mutta toivottavasti tämä lyhyt johdatus herättää innostuksen tarttua kulttuurihistorian opinnäytteisiin, joita voi lainata oppiaineen toimistosta!

Väitöskirjoja ei kulttuurihistoriassa vuonna 2010 valmistunut, mutta moni tutkimus oli viimeistelyvaiheessa. Esitarkastuksessa olivat sekä Silja Laineen että Elina Larssonin työt, mutta väitöstilaisuudet ovat tulossa vasta keväällä 2011. Tervetuloa kuuntelemaan!

Tarkempi luettelo valmistuneista opinnäytteistä löytyy oppiaineen kotisivulta.

Mainokset
Kategoria(t): Tutkimus Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Kulttuurihistorian opinnäytteet 2010

  1. On sääli, että Turun yliopiston opinnäytteitä ei ole saatavilla verkossa samsaa laajuudessa kuin esimerkiksi Jyväskylästä. Näihinkin olisi moneen kiva tutustua otsikkoa pidemmälle, mutta ei niin paljon, että matkustaisi Turkuun tai maksaisi kaukolainan.

  2. Paluuviite: Kulttuurihistorian opinnäytteet 2011 | Kulttuurihistoria nyt!

  3. Paluuviite: Kulttuurihistorian opinnäytteet 2012 | Kulttuurihistoria nyt!

  4. Paluuviite: Kulttuurihistorian opinnäytteet 2013 | Kulttuurihistoria nyt!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s