Historiallinen kirjamatka

Martti Luther, Philipp Melanchton, Magnus Gabriel de la Gardie, Kustaa II Adolf, Louis Pasteur, Alexander Humboldt sekä lukuisa määrä muita historian merkkihenkilöitä olivat käsinkosketeltavasti läsnä Uppsalan yliopiston ja Turku Centre for Medieval and Early Modern Studiesin järjestämässä tapahtumassa “Manuscript Studies and Codicology: Theory and Practice” 27.-28.10.2011. Kaksipäiväisessä tapaamisessa opiskeltiin käsikirjoitusten ja kirjojen tutkimusta ja osallistuttiin tieteelliseen seminaariin, jonka aiheena olivat luonnollisestikin käsikirjoitukset ja varhaiset kirjat.

Ensimmäisenä päivänä meitä tapahtumaan osallistuvia hellittiin Uppsalan yliopiston kirjaston Carolina Redivivan tiloissa. Saatoimme lumoutua kirjaston  ainutlaatuisesta käsikirjoitusmateriaalista, jonka laajimpia kokoelmia ovat kirjaston perustajan Kustaa II Adolfin lahjoittamat ja Vadstenan luostarille aikanaan kuuluneet, jopa alkuperäisin sidoksin ja soljin säilyneet keskiaikaiset latinankieliset käsikirjoitukset. Vadstenan aineistoon kuuluu niin sisarten elämää määrittänyttä liturgista aineistoa kuin peräti 6000 kappaletta munkkiveljien kirjoittamia saarnoja, mikä on eurooppalaisittain täysin ainutkertainen kokoelma, kun kyseessä on yhden yhteisön sisällä tuotettu kokonaisuus.

Toisaalta kuningatar Kristiinan suosikki ja Uppsalan yliopiston rector illustris Magnus de la Gardie tuskin jäi lahjoitusluettolonsa kanssa Kustaa II Aadolfia huonommaksi. De la Gardien lahjoituksiin kuuluu muun muassa kuuluisa “Hopearaamattu” , purppuranpunaiselle pergamentille gootin kielellä 500-luvulla kirjoitetut  evankeliumit. Lehteilimme myös lukuisia varhaisia painotuotteita, esimerkiksi 1500-luvun Raamattua, jota olivat käyttäneet aikanaan sekä Martti Luther että Philipp Melanchton. Molemmat olivat jättäneet uskonpuhdistuksen aikaa henkivät kommenttinsa jälkipolvien luettavaksi teoksen ensimmäisille lehdille: Luther omalla keskiaikaisesta luostaritraditiosta kumpuavalla goottilaisella kursiivikäsialallaan ja Melanchton uuden ajan alun humanistitekstuuralla.

Päivän pedagogisinta antia edustivat kirjaston henkilökunnan, Håkan Hallbergin, Kia Hedellin ja Krister Östlundin, järjestämät työpajat, jossa saimme tehtäväksemme ajoittaa ja paikantaa keskiaikaisia käsikirjoituksia (mm. 900-luvun kopio Liviuksen Ab urbe condita -teoksesta sekä 1500-luvulta peräisin oleva suomenkielinen käsikirjoitus, joka sisälsi Johanneksen evankeliumin ja lukuisia rukouksia). Uudemmalta ajalta saimme käsiimme muun muassa 1600-luvulta peräisin olevan ja saksaksi kirjoitetun sopimuksen paholaisen kanssa. Aikansa yleistä asiakirjarakennetta mukailevan sopimuksen  toinen osapuoli oli allekirjoittanut verellään, mutta paholaisen allekirjoitusta emme tunnistaneet ankarista yrityksistä huolimatta.

Ratkaisimme myös kuningas Kaarle XI:n kruunajaisjuhlallisuuksiin sävelletyn kuoromusiikin puhtaaksikirjoitusajankohdan. Apuna oli paperi, jolle sävellys oli kirjoitettu, ja paperista löytyvä vesileima, jonka avulla ajankohta tarkentui aikavälille helmikuu 1675 – helmikuu 1679. Erään käyntikortin kääntöpuolelta saimme selville, mitä Louis Pasteur ajatteli oluesta, jota ilmeisesti tanskalainen panimo oli hänen arvosteltavakseen lähettänyt: vaikka Pasteur ei pitänytkään itseään alan asiantuntijana, hän moitti nestettä liian happamaksi eikä siinä ollut mainittavaa bukeeta. Alexander Humboldt puolestaan oli lähettänyt hyvälle veljelleen eli kollegalleen ohjeita siitä, ketä virantäyttöprosessissa olisi suotavaa äänestää.

Elimme yhden päivän ajan historiotsijan unelmaa Carolina Rediviva -nimisessä eldoradossa. Kirjaston lämmin vastaanotto aamulla, kirjaston johtajan Ulf Göransonin tervetulotoivotus ja “Carolina Redivivan kuningattaren”, kodikologian ja paleografian professori emeritan Monica Hedlundin  johdatus noin 800 keskiaikaisen kodeksin C-kokoelmaan avasivat ovet kirjamatkalle, joka huipentui päivän viimeiseen, kokoavaan professori Bo Anderssonin esitelmään “Manuscripts and Early Imprints. A Historical Journey with Books 800-1700”. Matka haki konkreettisuudessaan vertaistaan: kuuntelimme luentoa kirjastosalissa, jonka hyllyt oli täytetty 1600-1700-luvun kirjoilla, kuljimme vuosisadasta vuosisataan valtavan pöydän ympärillä, jolle oli koottu eri kokoisia, eri värisiä, eri kielisiä – eksoottisia intiaanikieliäkään unohtamatta – nahalla, sametilla ja hopealla päällystettyjä kirjoja 800-luvulta 1700-luvulle.

Kuvat ovat Carolina Redivivan sivustolta http://www.ub.uu.se/

Tekstin ovat kirjoittaneet Marika Räsänen ja Meri Heinonen

Advertisements
Kategoria(t): Yleiset Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s