Praton kauppias

Praton kauppias odottaa joulua jännittynein, joskin päällisin puolin toivorikkain tunnelmin. Kauppiasta huolestuttavat Euroopan laajuinen lama, Italian oma talouskurimus ja kanssakaupunkilaisten korkea työttömyysaste. Kaukana on Praton kauppiaan kulta-aika, 1300-1400-lukujen vaihde.

Francesco Datinin jalanjäljissä Pratossa

Francesco di Marco Datini (s. Pratossa v. 1335 – k. Pratossa 16.8.1410) on tänään Praton kauppiaista epäilemättä kuuluisin. Arkistojen hämäristä julkisuuden parrasvaloihin Datinin nosti Iris Origo, Val d’Orcian markiisitar, joka kirjoitti valtaisan mutta kauan kadoksissa olleen arkiston pohjalta mukaansa tempaavan matkan Praton kauppiaan maailmaan (The Merchant of Prato. Daily Life in a Medieval Italian City, 1957. Kirja on käännetty myös ruotsiksi Köpmannen från Prato).

Francesco di Marco Datini jäi veljensä Stefanon kanssa orvoksi vuonna 1348, kun Musta surma vei vanhemmat ja kaksi muuta sisarusta. Francesco oppi kaupankäynnin alkeet Pratossa, mutta muutti pian Avignoniin, paavien kaupunkiin. Kunnianhimoiselle nuorukaiselle Avignon oli täynnä mahdollisuuksia. Vuonna 1373 Francesco perusti oman kauppaliikkeen, joka menestyi alusta asti. Francescon onni ulottui vielä ammatinharjoittamista laajemmalle: vuonna 1376 hän meni naimisiin noin 16-vuotiaan firenzeläisen Margherita di Domenico di Donato Bandinin kanssa. Margheritasta tuli Francescolle hänen arvokkain kumppaninsa ja neuvonantajansa niin liike-elämässä kuin kotonakin.  Datinit palasivat Avignonista Toscanaan, Pratoon 1382. He asettuivat Pratossa asumaan taloon, jonka Francesco oli ostanut jo 1354 ja jota hän oli hiljalleen Avignonista käsin kunnostanut. Muuton jälkeen Francesco paneutui talon sisustamiseen samalla tarmolla, jolla hän rakensi kangaskauppaimperiumiaan.  Datinin palatsin asuinhuoneet olivat kahdessa kerroksessa sisäpihan ympärillä. Ajan kuuluisimmat firenzeläistaiteilijat koristivat talon seinämaalauksilla niin sisältä kuin ulkoakin. Talon eteen avautui laaja puutarha, jonka ylellisestä loistosta Francesco Datini näyttää tunteneen sekä ylpeyttä että lievää synnintuntoa (tuhlaavaisuus). Tähän viittaa yksi niistä kirjeistä, jotka ovat tänään esillä Datinien palatsissa. Talossa oleva näyttely kertoo havainnollisesti myös Francescon harjoittamasta kangaskaupasta. Kauppahuoneen päämaja oli Pratossa, mutta sivukonttoreita oli ympäri Eurooppaa ja Lähi-itää, aina Aleksandriassa saakka. Francesco matkusti paljon konttoreiden välillä ja oli pitkiä aikoja poissa Pratosta. Vaimo Margherita olikin avainhenkilö, johon Francesco luotti ja jonka vastuulle jäi kodinpiiriin ja osin kauppahuoneeseenkin liittyvien asioiden hoito.

Francesco Datinin hauta San Francescossa, Pratossa

Francesco di Marco Datini kuoli vuonna 1410 ilman perillisiä. Francescon ja Margheritan henkinen ja aineellinen perintö on valtava meille kaikille eikä vähiten Praton kauppiaille ja muille asukkaille. Francesco Datini käytti kaksinkertaista kirjanpitoa, rekisteröi ja kopioi kaiken saapuvan ja lähtevän postin, myös yksityiskirjeenvaihdon, sekä piti ehdottoman tärkeänä kaiken materiaalin arkistointia. Francescon säntillisen luonteenlaadun ja edistyneiden arkistointimenetelmien ansioista Archivio Datini on eurooppalaisittain poikkeuksellisen valtava kokoelma keskiaikaiseen kaupankäyntiin oleellisesti kuulunutta materiaalia, sekä kirjallista että esinejäämistöä. Se koostuu noin 150 000 dokumentista, joiden joukossa on esimerkiksi satoja tilikirjoja ja jopa 250 Francescon ja Margheritan toisilleen lähettämää kirjettä. Francesco testamenttasi valtavan omaisuutensa perustamalleen köyhien hyväntekeväisyysjärjestölle Ceppo dei poverille. Pienen osan omaisuudesta saivat myös Firenzen löytölapset Spedale degli Innocentin kautta. Molemmat instituutiot ovat edelleen olemassa ja jatkavat tärkeää työtään köyhien ja lasten auttamiseksi sekä taiteen ja kulttuurin edistämiseksi.

Datininen palatsi on avattu yleisölle vuonna 2009 pitkien kunnostustöiden jälkeen. Palatsissa, Museo Casa Francesco Datinissa voi ihailla talon melko hyvin säilyneitä seinämaalauksia, muutamia muita perheen taideaarteita sekä pientä mutta herkullista otosta Francesco Datinin liikkeenharjoittamiseen liittyvistä arkistoista sekä yksityiskirjeistä. Museon kotisivut ovat tällä hetkellä työn alla mutta tietoja talon sijainnista ja aukioloajoista löytyy täältä: http://www.cultura.prato.it/musei/it/?act=i&fid=1952&id=20100208120425437

Museo Casa Francesco Datini

Olin Pratossa 4.-6.12. Monash University Prato Centren kutsumana ”Mendicant culture and devotion in Italy 1250-1450” workshopissa. Workshopissa Francesco Datinin maailmaa sivuttiin lähinnä vain kahvipöytäkeskusteluissa. Hyvä niinkin, koska näin pääsin toscanalaista harmonista ja perinteistä hyvinvointia uhkuvaa katutasoa syvemmälle kaupungin arkeen. Huoli eurooppalaisen kangasteollisuuden kuolemasta ja aasialaisesta halpatuonnista ovat tuttuja meilläkin mutta harvassa ovat ne tapaukset, joissa maakunnan pikkukaupungit tukevat keskiajan ja uuden ajan alun tutkimusta lahjoittamalla niin paikallisille kuin myös ulkomaisille aikakautta tutkiville instituutioille varoja ja monia luontaisetuja esimerkiksi arkistojen käyttöön liittyen. Toscanassa sitä vastoin tällaisia esimerkkejä on runsaasti. Praton kaupunki ja Archivio di Stato di Prato tekevät yhteistyötä Monash University Prato Centren kanssa. Tämä yhteistyö on yksi niistä tavoista, joiden avulla kaupunki toivoo pysyvänsä vähintäänkin henkisesti vireänä eurooppalaisena kulttuurikeskuksena myös tulevaisuudessa.

Kuvat: Marika Räsänen

 

Mainokset
Kategoria(t): Yleiset Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s