Kulttuurihistoriaa opiskelevan kirjailija Marjo Brunow-Ruolan uusin teos Ritaritar julkistettiin tänään Turun linnassa. Teos on jännittävä kronikka kirjailijan oman suvun historiaan. Teksti tarjoaa historiasta kiinnostuneelle lukijalle monipuolisen ja haastavankin retken suomalaiseen historiaan 1500-luvulta lähtien.
Teoksen kauniin ulkoasun ovat suunnitelleet Eka Ruola ja Mikko Juhola. Taiton on tehnyt Henri Terho. Teoksen kustantaja on Turkuseura.
-
Viimeisimmät artikkelit
Arkistot
- joulukuu 2021
- marraskuu 2021
- lokakuu 2021
- syyskuu 2021
- kesäkuu 2021
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- syyskuu 2020
- elokuu 2020
- toukokuu 2020
- helmikuu 2020
- tammikuu 2020
- joulukuu 2019
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- kesäkuu 2019
- toukokuu 2019
- huhtikuu 2019
- maaliskuu 2019
- helmikuu 2019
- tammikuu 2019
- joulukuu 2018
- marraskuu 2018
- syyskuu 2018
- kesäkuu 2018
- toukokuu 2018
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- marraskuu 2017
- syyskuu 2017
- elokuu 2017
- heinäkuu 2017
- kesäkuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- tammikuu 2017
- joulukuu 2016
- lokakuu 2016
- syyskuu 2016
- elokuu 2016
- kesäkuu 2016
- toukokuu 2016
- huhtikuu 2016
- maaliskuu 2016
- marraskuu 2015
- lokakuu 2015
- syyskuu 2015
- elokuu 2015
- kesäkuu 2015
- huhtikuu 2015
- maaliskuu 2015
- tammikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- elokuu 2014
- kesäkuu 2014
- toukokuu 2014
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- kesäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
Kategoriat
Meta
Ritaritar on Marjo Brunow-Ruolan kolmas romaani. Lasikenkä (2003) ja Mustakangaskauppias (2006) saavat jatkoa tarinasta, joka etsii kirjailijan omia sukujuuria 1500-luvun lopun ja 1600-luvun Ruotsista ja sen itäisestä maakunnasta. Romaanissa on kehyskertomus, joka alkaa vuonna 1981 Turun linnassa, suvun esivanhempien maalausten ääreltä: sen jälkeen tarina takautuu menneisyyteen jäljittämään suvun salaperäisen Neidon tarinaa. Historiallinen takautuma, tai kronikka, alkaa vuodesta 1562, kun Juhana-herttua ja Katariina Jagellonica saapuvat Turkuun. Mukana seuraavat myös Bryniel Smålänning ja hänen vaimonsa Anna von Fahrensbach. Pariskunnan poika Jöran Brynielsson elää sittemmin puolisonsa Margaretan kanssa 30-vuotisen sodan keskellä. Kiinnostava on poikkeustilan kuvaus, jossa sota vaikuttaa kaikkeen, sukupuolten väliseen työnjakoon, kasvatusihanteisiin ja epäilemättä myös aikalaisten kohtaloihin. Olisiko tässä annos niitä kokemuksia ja muistikuvia, joita kirjailijalla on toisen maailmansodan ajasta, meidän aikamme sodasta?
Ruotsin suurvalta-ajan historia elää vahvasti historiallisen romaanin muovaamina mielikuvina, ajatellaanpa esimerkiksi Zachris Topeliuksen tai Ursula Pohjolan-Pirhosen jättämää perintöä. Topeliaaninen kuva suurvalta-ajasta oli romantisoitu. Brunow-Ruolan vahvuus on siinä tavassa, jolla Ritaritar kuvaa menneisyyden toiseutta tai vierautta. Tähän viittaa jo kirjailijan isän kommentti romaanin alussa: ”Kaukaisiin aikakausiin liittyneet mystiset tavat ja uskomukset jättävät myyttisiä tarinoita meidän päiviimme, ja meidän aikamme ihmisten on lähes mahdotonta ymmärtää 1600-luvulla eläneiden ruotsalaisten ja Ruotsin Itämaassa asuneiden suomalaisten ajattelutapaa. Varmuudella voimme sanoa, etteivät he ajatelleet kuten me nyt. Heidän maailmankuvansa, jumalkäsityksensä, elämänfilosofiansa ja käsityksensä moraalista, velvollisuudesta, perheestä, esivallasta sekä isänmaasta olivat täysin erilaiset kuin omamme.”
Ritaritar on tutkimusmatka menneisyyden maailman tunteisiin, uskomuksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja tapoihin: ne ovat toisaalta vieraita, mutta samalla niihin sisältyy siemen, josta myöhempi historia ja nykypäivä ovat kasvaneet. Kirja on samalla tutkimusmatka tekijänsä omaan historiaan ja identiteettiin. Ritaritar tarjoaa harvinaisen elävän kuvan 1500- ja 1600-lukujen Suomesta ja tuo uuden näkökulman menneeseen arkeen. Ritarittaren maailmassa seurataan Erasmus Rotterdamilaisen kasvatusoppeja, luetaan William Shakespearen draamoja, viitataan Beowulfin tapahtumiin ja Spenserin Keijukaiseepokseen. Uuden ajan alun nyt-hetkessä elävät vahvasti tarinat antiikin myyteistä ja Raamatun kertomuksista.