Ritaritar

Kulttuurihistoriaa opiskelevan kirjailija Marjo Brunow-Ruolan uusin teos Ritaritar julkistettiin tänään Turun linnassa. Teos on jännittävä kronikka kirjailijan oman suvun historiaan. Teksti tarjoaa historiasta kiinnostuneelle lukijalle monipuolisen ja haastavankin retken suomalaiseen historiaan 1500-luvulta lähtien.
Teoksen kauniin ulkoasun ovat suunnitelleet Eka Ruola ja Mikko Juhola. Taiton on tehnyt Henri Terho. Teoksen kustantaja on Turkuseura.

Mainokset
Kategoria(t): Yleiset Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Ritaritar

  1. Hannu Salmi sanoo:

    Ritaritar on Marjo Brunow-Ruolan kolmas romaani. Lasikenkä (2003) ja Mustakangaskauppias (2006) saavat jatkoa tarinasta, joka etsii kirjailijan omia sukujuuria 1500-luvun lopun ja 1600-luvun Ruotsista ja sen itäisestä maakunnasta. Romaanissa on kehyskertomus, joka alkaa vuonna 1981 Turun linnassa, suvun esivanhempien maalausten ääreltä: sen jälkeen tarina takautuu menneisyyteen jäljittämään suvun salaperäisen Neidon tarinaa. Historiallinen takautuma, tai kronikka, alkaa vuodesta 1562, kun Juhana-herttua ja Katariina Jagellonica saapuvat Turkuun. Mukana seuraavat myös Bryniel Smålänning ja hänen vaimonsa Anna von Fahrensbach. Pariskunnan poika Jöran Brynielsson elää sittemmin puolisonsa Margaretan kanssa 30-vuotisen sodan keskellä. Kiinnostava on poikkeustilan kuvaus, jossa sota vaikuttaa kaikkeen, sukupuolten väliseen työnjakoon, kasvatusihanteisiin ja epäilemättä myös aikalaisten kohtaloihin. Olisiko tässä annos niitä kokemuksia ja muistikuvia, joita kirjailijalla on toisen maailmansodan ajasta, meidän aikamme sodasta?

    Ruotsin suurvalta-ajan historia elää vahvasti historiallisen romaanin muovaamina mielikuvina, ajatellaanpa esimerkiksi Zachris Topeliuksen tai Ursula Pohjolan-Pirhosen jättämää perintöä. Topeliaaninen kuva suurvalta-ajasta oli romantisoitu. Brunow-Ruolan vahvuus on siinä tavassa, jolla Ritaritar kuvaa menneisyyden toiseutta tai vierautta. Tähän viittaa jo kirjailijan isän kommentti romaanin alussa: ”Kaukaisiin aikakausiin liittyneet mystiset tavat ja uskomukset jättävät myyttisiä tarinoita meidän päiviimme, ja meidän aikamme ihmisten on lähes mahdotonta ymmärtää 1600-luvulla eläneiden ruotsalaisten ja Ruotsin Itämaassa asuneiden suomalaisten ajattelutapaa. Varmuudella voimme sanoa, etteivät he ajatelleet kuten me nyt. Heidän maailmankuvansa, jumalkäsityksensä, elämänfilosofiansa ja käsityksensä moraalista, velvollisuudesta, perheestä, esivallasta sekä isänmaasta olivat täysin erilaiset kuin omamme.”

    Ritaritar on tutkimusmatka menneisyyden maailman tunteisiin, uskomuksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja tapoihin: ne ovat toisaalta vieraita, mutta samalla niihin sisältyy siemen, josta myöhempi historia ja nykypäivä ovat kasvaneet. Kirja on samalla tutkimusmatka tekijänsä omaan historiaan ja identiteettiin. Ritaritar tarjoaa harvinaisen elävän kuvan 1500- ja 1600-lukujen Suomesta ja tuo uuden näkökulman menneeseen arkeen. Ritarittaren maailmassa seurataan Erasmus Rotterdamilaisen kasvatusoppeja, luetaan William Shakespearen draamoja, viitataan Beowulfin tapahtumiin ja Spenserin Keijukaiseepokseen. Uuden ajan alun nyt-hetkessä elävät vahvasti tarinat antiikin myyteistä ja Raamatun kertomuksista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s