Kulttuurihistorian dosentti Ritva Hapuli 60 vuotta

Tänään 29. marraskuuta kulttuurihistorian dosentti, kirjallisuuden, sukupuolen ja moderniteetin tutkija Ritva Hapuli täyttää 60 vuotta. Suurta päivää juhlittiin jo maanantaina Sirkkalan kampuksella Ritvalle omistetulla onnitteluseminaarilla Tutkimisen lumo. Seminaarissa puhuivat Ritvan itsensä lisäksi kollegat vuosien varrelta ja sali täyttyi Ritvan ystävistä ja tutkijatovereista yliopistosta, kirjastosta ja muista hänelle tärkeistä verkostoista.

Iltaseminaarin avasi kulttuurihistorian professori Hannu Salmi, joka sijoitti Ritvan kulttuurihistorian historiaan oppiaineelle keskeisten tutkimusalojen kehittäjänä sekä merkittävänä opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden ohjaajana. Sekä Ritvan väitöskirja Nykyajan sininen kukka (1995) Olavi Paavolaisesta ja modernin ilmiöistä että hänen naisten matkakirjallisuutta käsittelevä tutkimuksensa Ulkomailla (2003) ovat kuluneet useiden kulttuurihistorian opiskelijasukupolvien käsissä tenttikirjoina ja pääsykoekirjoina. Ritvan panos oli keskeinen 2000-luvun taitteessa hänen vetäessä Moderni ja sukupuoli -tutkimusryhmää ja sittemmin kirjoittamisen kulttuurihistoriaa muotoillutta Akatemian tutkimusprojektia oppiaineessa.

Ritvaa naisten ja sukupuolen tutkijana sijoitti historiaan professori Tiina Kinnunen puheenvuorossaan Naishistorian säikeitä 1800-luvulta 2000-luvulle: muistamisen velvoite ja feministinen traditio. Kinnunen luotasi naishistorian kirjoituksen historiaa 1800-luvun puolivälin Fredrika Runebergista naisliikkeen aktiiviin Alexandra Gripenbergiin sekä elämäkertakirjailija Tyyni Tuulioon, jonka matkakirjatuotantoa ja pakinakirjoittamista Ritvakin on tutkinut. Katsomalla naishistorian kirjoituksen historiaa akateemista historiankirjoitusta laveammalla katseella esiin nousee hämmästyttävänkin laaja ja moninainen historiankirjoitus, johon myös Ritvan tuotanto voidaan asettaa 1990-luvun ja 2000-luvun alun sukupuolentutkimuksen kriittisessä kontekstissa.

Tiina Kinnusen puheenvuoroa seurasi filosofian tohtori Kaisa Vehkalahden puheenvuoro ”Ja musteessa pari pisaraa ystävyyttä”: Ritva Hapuli kulttuurihistorioitsijana, jossa Ritvan tutkijanura asetettiin kulttuurihistorian kontekstiin erityisesti ohjattavan ja nuoremman kollegan näkökulmasta. Ritvan huikean monipuolinen ja tuottelias tutkijuus on avannut niin modernin mieheyden historiaa, seksuaalisuuden historiaa, moderniteetin sukupuolittuneisuutta, vampyyrinaisen kuvastoja, matkustamisen ja koti-ikävän historiaa kuin esimerkiksi erilaisten kirjallisten lajien tulkintojen metodeja. Lämminhenkinen puheenvuoro toi esiin Ritvan erityisen kyvyn toimia erilaisissa verkostoissa, luoda siteitä ja suhteita ihmisiin ja antaa aikaa ystävyydelle.

Huipennuksena saimme kuulla itse juhlien sankaria, kun Ritva valotti meille uusinta tutkimuskohdettaan otsikolla Piinaava aihe. Tarttuminen naissotakirjeenvaihtajien teksteihin on vienyt tutkijansa uudenlaisten tutkimuskysymysten ääreen koskien muun muassa kirjoittamisen velvoitetta, eettistä haastavuutta ja ihmisyyden perusolemusta. Ritva avasi meille laajaa lukeneisuuttaan niin varhaisemmista kuin nykyajan kirjoittajista, jotka ovat halunneet olla todistajina sotien keskellä. Ritvan hienovarainen, samalla kriittinen ja myötäelävä ote tuottaa aivan uudenlaisen näkökulman aiheeseen, jota ei juuri ole tutkittu. Me kuulijat tulimme vakuuttuneiksi, että tästä aiheesta Ritva varmasti kirjoittaa uuden teoksensa.

Ritvan puheen jälkeen saimme vielä tuulahduksen Tuuliota, kun Ritvan kirjastokollega Merja Marjamäki luki Tuulion pakinan marraskuusta, jolloin ”ei tapahdu mitään hauskaa ja jännittävää”. Tämän Tuulion huomion pystyimme sentään osoittamaan vääräksi – meidän marraskuinen iltamme oli jo tähän asti ollut jännittävä ja hauska. Lisää oli vielä tulossa.

Seminaarin toinen, itse sankarilta salassa pidetty osuus liittyi seminaarin päätökseen eli Ritvan onnittelukirjan julkistamiseen. Oli selvää, että Ritvalle, kirjojen todelliselle rakastajalle ja tuntijalle, tehdään kirja ja tämän saimme pidettyä salaisuutena juhlapäivään asti. Pohtiessamme onnittelukirjan teemaa, esiin nousi yksi piirre, joka mielestämme kuvaa Ritvaa ja hänen elämäntyötään paremmin kuin mikään muu: ystävyys. Ritva on ollut monille meistä korvaamaton ystävä ja tuki, ymmärtäväinen kollega, joka on aina ollut valmis auttamaan ja jonka pyyteetön ystävyys kantaa ja lämmittää. Ystävyys ja yhteisöllisyys ovat kulkeneet Ritvan mukana kaikilla niillä monilla kentillä ja yhteisöissä, joissa hän on vuosien aika toiminut. Ystävyyden juonne löytyy myös monista Ritvan tutkimuskohteista kuten matkustavien ja kirjoittavien naisten elämästä.

Ystävyyden tematiikkaa avasivat ensin puheenvuoroillaan professori H. K. Riikonen, joka loistavalla retorisella tyylillään kertoi ystävyyden etymologisista juurista eri kielissä. Kirjallisuustieteilijä, dosentti Päivi Kosonen avasi ystävyyden merkitystä sydänkeskiaikaisen aineiston ja kahden ystävän, Aberlardin ja Heloisen suhteen kautta pohtimalla Abelardin kirjoittaman omaelämäkerran merkityksiä kirjoittajalleen. Molemmilla puhujilla on myös omakohtainen side Ritvaan, jonka he toivat esiin puheidensa lopuksi.

Näiden yllätyspuheenvuorojen jälkeen pystyimme vielä yllättämään sankarin kirjan julkistamisella. Vuosi sitten joulukuussa liikkeelle laitettu Ritvan ystäväkirja (k&h-kustannus) oli koonnut runsaan 30 hengen kirjoittajajoukon Ritvan ystäviä: työtovereita, tutkijakollegoita, oppilaita ja sukulaissieluja vuosien varrelta. Ystäväkirjan tekstit ovat persoonallisia puheenvuoroja, esseitä, runoja ja muistoja, jotka käsittelevät ystävyyttä tunteena tai historiallisena ilmiönä; ystävyyttä teksteissä ja historiallisissa aineistoissa; ystävyyden rajoja ja rajoja rikkovaa ystävyyttä sekä ystävyyttä työ- ja tutkimusmaailmassa, ohjaussuhteissa tai kollegiaalisuutena akateemisessa maailmassa. Tekstit kuvastavat hyvin sitä, mikä Ritvalle on tärkeää: kirjallisuus, poliittisuus, henkilökohtaisuus. Kirja on myös tutkimuksellisesti äärettömän kiintoisa avatessaan uusia juonteita ystävyyden historian tutkimukseen niin käsitteellisesti kuin erilaisten kiinnostavien aineistojen kautta. Kirjan tekstit ja kuvat avaavat hämmästyttävän rikkaan prisman Ritvan elämästä ja tutkijuudesta, ihmisistä hänen ympärillään sekä erilaisista tutkimuskysymyksistä. Kirjaa painettiin vain pieni määrä, mutta se saavuttaa pian laajemman lukijajoukon verkkoversiona.

Onnea vielä, Ritva – toivomme monia intensiivisiä vuosia tutkimuksen lumon äärellä ja uusia kirjoja luettavaksi, sekä tärkeitä hetkiä ystävyydelle!

Mainokset
Kategoria(t): Yleiset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s