Matista opittua

Matti Nykänen Holmenkollenilla 1982.

Matti Nykänen Holmenkollenilla 1982.

Keväällä 2012 Populaarikulttuurin ja mediateknologian tutkimusryhmän keskustelussa tuli esiin Matti Nykäsen nimi. Olin vasta hiljattain palannut USA:n-Irlannin-Tanskan vuosiltani Suomeen, ja ihmettelin ääneen, miksei näin näkyvästä suomalaisesta mediahahmosta ja populaarikulttuurin ilmiöstä ollut kirjoitettu kulttuurintutkimuksellista kirjaa. Nykäsen poikkeuksellinen lahjakkuus, huikea urheilu-ura ja jalustalta putoaminen toivat mieleeni sellaisten yhdysvaltalaisten lapsitähtien kuin Mike Tysonin ja Michael Jacksonin urat – molemmat kestojulkkiksia ja langenneita sankareita, joista löytyi hyllymetreittäin julkaisuja USA:ssa. Hannu Salmi innostui heti aiheesta, ja seminaarin loppuun mennessä ex-tempore-hankkeeseen olivat lupautuneet mukaan Heidi Hakkarainen, Maiju Kannisto, Kimi Kärki, Rami Mähkä ja Paavo Oinonen. Kirjoittaisimme siis kirjan Matti Nykäsestä!

Heti ensimmäisestä suunnittelukokouksesta alkaen tuntui luontevalta, että kirjasta tulisi kriittinen esseekokoelma, pikemmin kuin litania tutkimusartikkeleita. Ajatuksena oli, että se olisi pieni, näppärä opus, johon kenen tahansa aiheesta kiinnostuneen lukijan olisi helppo tarttua. Tutkijoina halusimme kuitenkin perustaa kirjan vankasti alkuperäislähteille. Kirjan johtoajatukseksi muodostui ero Nykäsen henkilön ja Matti-ilmiön välillä. Matti-ilmiöllä tarkoitamme julkisuuden ja median luomaa tuotetta, johon sisältyi moninaisia, ristiriitaisia merkityksiä, joiden luomiseen myös Nykänen itse aktiivisesti osallistuu. Kukin essee käsittelisi ilmiön eri puolia, etenkin mediamateriaalien kautta. Päädyimme kirjoittamaan urheilusta, alkoholista, populaarimusiikista, huumorista, rakkaudesta, suurmieheydestä ja yleisöstä. Kirjan työnimi oli ”Mitä Matti merkitsee?”, mutta se muutettiin myöhemmin kustantajan (Savukeidas) ehdotuksesta nykyiseen muotoonsa Mitä Matti tarkoittaa? Aineistoja kartoittaessamme huomasimme Nykäsen täyttävän 50 vuotta 17.7.2013, ja näin kirja sai julkaisuajankohtansa.

En ole aikaisemmin ollut mukana vastaavassa hankkeessa, ja Matti-kirjan kautta opin paljon uutta kollektiivisen kirjoittamisen mahdollisuuksista. Koin erityisen mielekkääksi sen, että delegoimme aineistojen keruun kunkin intressien mukaisesti, ja materiaalit levitettiin kaikkien hyödynnettäväksi Moodlessa. Parasta hankkeessamme oli sen aikana syntynyt keskustelukulttuuri. Säännöllisten kokousten ja sähköpostiviestinnän lisäksi tapasimme ”Matti-lounaalla” aina, kun jollakin oli tarvetta keskustella aiheestaan kollegiaalisesti. Luimme toistemme tekstit, mikä oli tärkeää esseiden tyylin yhteneväisyyden kannalta ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Kaikki tämä toi hankkeeseen synergiaa, niin kirjoittamiseen kuin sosiaalisessakin mielessä. Matti-kirja auttoi minua henkilökohtaisesti tutustumaan uusiin kollegoihini ja integroitumaan uuteen työpaikkaani. Kirjan kirjoittaminen toimi minulle myös eräänlaisena ”henkireikänä” oman (aika ajoin rankan) tutkimukseni vastapainoksi. Tein kirjan varsinaisen toimitustyön USA:ssa kenttätyöni aikana, ja se saatiin kuin saatiinkin painoon alkuperäisen aikataulun mukaisesti kesällä.

mitä matti tarkoittaa copyKirjan julkaiseminen keskellä lomakautta oli ongelmallista sikäli, että lähes kaikki kirjoittajat olivat kesälomalla, ja koska yliopiston ovet olivat suljettuina, niin mitään julkistamisseremonioita ei kannattanut järjestää. Ajankohdasta huolimatta suomalaiset tiedotusvälineet tarttuivat aiheeseen ahnaasti. Matti-kirjasta uutisoitiin parissa kymmenessä sanomalehdessä, ja iltalehtien lööpit rummuttivat innokkaasti, että Nykäsestä oli nyt tehty ”yliopistotason tutkimus”. Vaikka kyseessä ei tietenkään ollut ”tutkimus” vaan nimenomaan esseekokoelma, saimme joitakin vihaisia kommentteja liittyen suomalaisten verorahojen törsäämiseen ”seitsemän tutkijan palkkaamiseksi Nykäs-tutkimukseen”. Pääasiallisesti kirjan huomio on kuitenkin ollut myönteistä, ja tähän mennessä julkaistut arviot ovat iloksemme olleet positiivisia. Ennen kaikkea kirjan saaman huomion laajuus on ollut yllättävää: sanomalehtien lisäksi aiheesta ovat tiedottaneet sekä suomen- että ruotsinkieliset radiokanavat, aikakauslehdet ja ammattilehdet. Kirjasta on mahdollisesti myös tulossa TV-ohjelma, ja tieteen päivilläkin olemme edustettuna Stockmannin kirjallisuustapahtumassa.

Mitä kaikki tämä sitten tarkoittaa? Ennen kaikkea se tarkoittaa mielestäni sitä, että tämän tyyppisellä kulttuurisella pohdinnalla on tilaus myös yliopiston ulkopuolella. Etenkin populaarikulttuurin tutkijoiden kannattaa ennakkoluulottomasti tarttua aiheisiin, jotka saattavat ensi näkemältä tuntua riskaabeleilta konventionaalisen yliopistotutkimuksen puitteissa. Mitä Matti tarkoittaa? -kirja osoittaa, että kulttuurintutkimus voi toimia siltana akateemisen norsunluutornin ja niin kutsuttujen ”tavallisten” ihmisten välillä. Kuten kirjassamme väitämme, Matti-ilmiöön nivoutuvat aiheet kertovat yhtä paljon suomalaisesta yhteiskunnasta kuin ne kertovat Nykäsestäkin. Ei muuta kuin seuraavan jännittävän hankkeen kimppuun!

Benita Heiskanen

Advertisements
Kategoria(t): Tutkimus, Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s