Karaiimeja ja vapauden katuja Užupiksessa

Vilna

Vilnan pastelleja

Olin 4.-8. syyskuuta Turun Historiallisen Yhdistyksen järjestämällä perinteisellä syysmatkalla. Matka suuntautui tällä kertaa Liettuaan. Vilnassa majoituimme perinteikkääseen Astorija-hotelliin vanhassakaupungissa; täältä teimme pitkät retket myös Kaunasin kaupunkiin ja Trakain kylään. Matka oli loistavasti järjestetty, meillä oli fantastinen opas ja kaikki meni aivan nappiin kesäisiä säitä myöten.

Kohokohtia oli paljon, enkä voi niitä tässä kaikkia käydä läpi, mutta erityisen hätkähdyttävää oli Vilnan kauneus, jonka vain kerran aiemmin, vuosia sitten, siellä käyneenä olin miltei unohtanut. Tosin on huomattava, että kaupunki on ehostanut kasvojaan viime vuosina niin paljon, että välillä alkoi jopa pelottaa, että koko neuvostoajan Vilna (se rähjäisempi ja ehkä siten jännittävämpikin) katoaa innokkaassa puleerauksessa. Neuvostotasavallan aikaa ei selvästikään siellä haluta kovasti muistaa – mielestäni ne vuosikymmenet olisi tärkeää kuitenkin jättää myös kaupungissa näkyviin, vaikka kipeää tekisikin.

Trakai

Trakain linna

Trakain linna on jo Neuvostoliiton aikana restauroitu, upea ilmestys seistessään uljaana pienellä saarella keskellä järveä. Trakain kylän erikoisuuksiin kuuluu myös keskiajalla linnaa suojelemaan (tarinan mukaan) Krimiltä tuotetut karaiimit. Karaiimit ovat turkkilaisheimo tai pikemminkin ryhmä perheitä, jotka ovat ällistyttävää kyllä säilyttäneet, nippa nappa tosin, kielensä ja kulttuurinsa ja ehkä säilyttävät jatkossakin, sillä turismi suosii sitä.

Mekin söimme lounasta karaiimien pitämässä ravintolassa – perinneruoka on kibin, suuri pasteijankaltainen piirakka. Tuntuu hurjalta, että heidän kielensä puhujia on tämän hetkisen parhaan tietoni mukaan alle kuusikymmentä, mutta karaiimeja sentään on tätä enemmän. Toivotaan, että kieli säilyy. Uskonto säilyttää myös kieltä; karaiimien uskonto on juutalaisuuden haara, joka ei tunnusta Vanhan testamentin lisäksi muita tekstejä.

TasavaltaMatkan toinen jännittävä pienyhteisö oli Vilnan kaupungissa Užupiksen tasavalta, taiteilijayhteisö, joka on Vilnia-joten mutkaan jäävässä pienessä kaupunginosassa kaikkinaisen vapauden ja luovuuden symboli. Taidetta on joka puolella ja matkailijan tuleekin muistaa katsoa täällä paitsi eteensä, myös ylös ja alas. Užupis on julistautunut itsenäiseksi ja sillä onkin ehkä maailman paras perustuslaki. Se on käännetty suomeksikin vuonna 2011, ja löytyy perustuslakiseinältä muiden käännösten ja alkuperäisen kanssa. Parhaita kohtia 38-kohtaisessa perustuslaissa minun mielestäni (tänään) ovat:

perustuslaki

Perustuslakiseinä

3. Jokaisella on oikeus kuolla, mutta se ei ole velvollisuus. perustuslakisuomi
5. Jokaisella on oikeus olla ainutlaatuinen.
9. Jokaisella on oikeus laiskotella tai olla vain tekemättä yhtään mitään.
10. Jokaisella on oikeus rakastaa ja hoitaa kissaa.
12. Koiralla on oikeus olla koira.
13. Kissan ei tarvitse rakastaa omistajaansa, mutta hädän tullen sen pitää auttaa tätä.
14. Jokaisella on oikeus olla tietämätön velvollisuuksistaan.
18. Jokaisella on oikeus olla hiljaa.
24. Jokaisella on oikeus olla ymmärtämättä mitään.
34. Jokaisella on oikeus olla väärinymmärretty.
38. Jokaisella on oikeus olla pelkäämättä.

taide2

Taidetta ilmassa ja kaikkialla

taide4 taide3 taide1

Mainokset
Kategoria(t): Yleiset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s