Kulta-ajan jäljillä – Kustos kertoo

AskoLauantaina 28. maaliskuuta 2015 kello 12 esitettiin tarkastettavaksi FM Asko Nivalan väitöskirja Beyond Germany Fragmented. The Idea of the Golden Age in Friedrich Schlegel’s Early Romantic Philosophy of History. Väitöskirjan päähenkilö on Friedrich Schlegel (1772–1829), saksalaisen romantiikan keskeinen teoreetikko, jonka ajattelusta Nivala jäljittää aiemmin pitkälti käsittelemättä jääneitä kulttuurihistoriallisia juonteita. Teoksen ytimessä on Schlegelin kulta-aikakäsityksen uudelleentulkinta. Nivala tekee käsitteellisen erottelun historian alusta paikannetun ’kulta-ajan’ ja orgaanisesti muodostuvan ’kukoistuksen ajan’ (Blütezeit) välillä. Näkökulma poikkeaa aiemman tutkimuksen korostamasta triadisesta mallista, jossa menneestä kulta-ajasta edetään hajaantuneen nykyhetken kautta kohti kulta-ajan paluuta. Schlegel sijoitti ihmiskunnan kukoistuksen ajan antiikin Ateenaan, mutta samalla hän esitti huomion siitä, että käsitys menetetystä kulta-ajasta oli nimenomaan antiikin itsensä tuottama kuva, johon piti suhtautua kriittisesti.

Asko Nivala on aloittanut lektion. Vastaväittäjä ja kustos valmistautuvat väitökseen. Kuva: Marjo Kaartinen.

Asko Nivala on aloittanut lektion. Vastaväittäjä ja kustos valmistautuvat väitökseen. Kuva: Marjo Kaartinen.

Sirkkalan Janus-saliin oli kokoontunut 62 kuulijaa seuraamaan intensiivistä keskustelua varhaisromantiikasta. Vastaväittäjänä toimi professori Robert S. Leventhal (The College of William and Mary, Virginia), jonka teos The Disciplines of Interpretation: Lessing, Herder, Schlegel and the Emergence of Hermeneutics in Germany 1750-1800 (1994) on alan klassikkoja. Yleisö sai seurata kahden varhaisromantiikan asiantuntijan syvällistä keskustelua haasteellisista kysymyksistä. Erityisesti nousi esiin väitöskirjan kairologinen osuus, pohdiskelu kairos-ajan ja hetken merkityksestä. Keskustelu sai miettimään myös Friedrich Schlegelin ja Walter Benjaminin suhdetta. Benjamin käsitteli väitöskirjassaan Der Begriff der Kunstkritik in der deutschen Romantik (1919) Schlegeliä, ja kairos-aika muistuttaa paljon Benjaminin näkemyksiä Jetztzeitista. Ehkäpä tätä kautta löytyisi kiinnostava linkitys varhaisromantiikan ja myöhemmän saksalaisen kulttuurintutkimuksen väliltä.

Advertisements
Kategoria(t): Tutkimus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s