Ennen modernia lukupiiri: Nainen luita ja ytimiä myöten

Lukupiirimme käsiteltäväksi valikoitui Michael Stolbergin artikkeli A Woman Down to Her Bones, The Anatomy of Sexual Difference in the Sixteenth and Early Seventeeth Centuries (Isis, vol.94. no.2. 2003). Stolbergin artikkeli on suunnattu kritiikiksi Thomas Laqueurin ja Londa Schiebingerin esittämälle ajatukselle siitä, miten anatomiset erot miesten ja naisten välillä  ”keksittiin” vasta 1700-luvulla. Voidaan huomauttaa, että Stolberg ei ole ensimmäinen, joka kritisoi edellä mainittujen tutkijoiden ylläpitämää kronologiaa, sillä vasta-argumentteja on esitetty jo 1991. Stolberg ilmaiseekin artikkelillaan, että keskustelua lääketieteen käsityksistä sukupuolten välisistä eroista voidaan vielä jatkaa, vaikka Laqueur ja Schiebinger ovatkin onnistuneesti ottaneet huomioon lääketieteenhistorian kytkökset sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen kontekstiin.

Lukupiirimme koki haastavaksi lääketieteellisen sanaston runsauden. Välillä piti turvautua sanakirjan apuun tekstiä lukiessa, mutta Stolbergin argumentit tulevat ymmärrettäväksi artikkelin loppua kohden. Stolbergin oma tausta lääkärinä selittää hänen sanavalintojaan ja hänen taustansa on eduksi lääketieteenhistoriasta kirjoittaessa. Hän käyttää hyvin ansiokkaasti erilaisia lähteitä eri maista ja eri ajoilta osoittaakseen miten lääketieteellisen kirjoituksen piirissä käsitykset naiseudesta ja mieheydestä ovat vaihdelleet, lukupiirissä pidettiin tätä mielenkiintoisena yleishuomiona. Toisaalta esiin nousi myös ajatus siitä, että tavallisen kansan näkemykset ovat voineet olla hyvinkin erilaisia niin kutsuttujen oppineiden ihmisten ryhmästä, joista Stolbergin valitsemat lähteet muodostuvat.

Vaikka kukaan lukupiiristä ei ollut lukenut Laqueurin tai Schebingerin teoksia, mikä olisi ehdottomasti ollut hyödyksi tämän artikkelin lukemisen kannalta, näimme monia hyviä pointteja Stolbergin artikkelissa. Etupäässä keskustelun aiheeksi nousi se, miksei Laqueur ollut käyttänyt latinankielisiä lähteitä omassa tutkimuksessaan. Latina kuitenkin oli pääasiallinen koulutuksen kieli ja tämä johtaa siihen, että iso lähderyhmä on jäänyt pois hänen tulkinnastaan. Pohdimme, että Laqueur on saattanut tämän johdosta tehdä vääriä yleistyksiä, joista on luonnollisesti helppo huomauttaa jälkeenpäin. Lukupiirimme esittikin tämän tiimoilta, että itseasiassa Stolberg itse syyllistyy jonkinasteisiin yleistyksiin, sillä vaikka hänen lähteensä käsittävät useita maita noin kahden sadan vuoden ajalta, ne ovat yksinomaan länsimaisia. Hän mainitsee yhden kerran Kiinan ja Japanin esimerkkeinä erilaisesta lääketieteellisestä kehityksestä, mutta aihe jää siihen.

Harmiksemme totesimme, että lääketieteen historia on todella laaja alue, jonka rajaaminen on ongelma tässäkin artikkelissa. Kärjistetysti voidaan sanoa, että tästä tematiikasta voitaisiin saman tien kirjoittaa viisi kirjaa tämän yhden artikkelin sijaan. ”Puolustukseksi” tälle voidaan kuitenkin sanoa, että artikkelin tarkoitusperä onkin luultavammin herättää aiheesta uudestaan keskustelua, sillä Laqueurin ja Schiebingerin kirjoitusten sekä Stolbergin mainitsemien kritiikkien ja hänen artikkelinsa välillä on kulunut useita vuosia.

Woman Down to Her Bones oli artikkelina hyvin onnistunut ja sai aikaan runsaasti keskustelua. Se herätti myös paljon lisäkysymyksiä ja pohdintaa siitä, miten me ymmärrämme lääketieteen kehityksen omana aikanamme. Vaikka osa lääketieteen harhaluuloista saattaa herättää meissä nyt huvittuneisuutta, kuten esimerkiksi ajatus siitä, että kuukautiset muuttuvat äidin rintamaidoksi, meidän on pakko myöntää, että saatamme olla jostakin vuorenvarmasta lääketieteellisestä käsityksestä erehtyneitä tälläkin hetkellä. Toisaalta lukijan pitää nähdä myös se, että monet meille järjettöminäkin esittäytyvät oletukset ovat voineet olla hyvinkin järkeviä ajatuksia omana aikanaan.

L0011866 Anatomical sketches,Valverde; female anatomy, early 17th c

Anatomiapiirros. 1600-luvun alku. Wellcome Library. Wikimedia Commons.

Yhtenä mielenkiintoisimpana asiana Stolbergin artikkelissa nähtiin se, että rahallinen hyöty naisen ruumin medikalisaatiosta ei olekaan niin uusi ilmiö kuin luulimme. Inhimilliset vaikuttimet tieteen tekemisessä ovatkin ehkä piilotettuina tieteen objektiivisuuden taakse. Olikin ilahduttavaa huomata, että lääkärintaustastaan huolimatta, Stolberg nosti esille artikkelissaan kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaikutteita, vaikka nekin olisi voitu sijoittaa artikkeliin joukkoon paremmin. Stolberg esittää myös mielenkiintoisen huomion  katolilaisen kirkon ja protestanttisen kirkon välisistä eroista, joilla hän näkee olleen vaikutusta naisen asemaan myös lääketieteellisessä merkityksessä. Lukupiirimme jäikin tämän pohjalta pohtimaan, miten suuria maiden väliset erot oikeasti ovat, ja miten niiden vaikutuspiirissä liikkuessa tutkijan on jälleen kerran huomioitava konteksti.

Lukupiirin kokemuksen mukaan Michael Stolbergin artikkeli oli mukava lukukokemus, vaikka lääketieteen historia ei olisikaan entuudestaan tuttua. Se onnistui opettamaan jotain uutta, herätti lukijoissa uusia ajatuksia ja sai aikaan mielenkiintoista keskustelua. Vaikka ehkä olisimmekin halunneet lisää sosiaalista ja kulttuurista kontekstia lääketieteen ohelle, Stolberg onnistui tuomaan esille kritiikkinsä pääpointit hyvin ja uskottavasti. Lukukokemuksen jälkeen päädyimme siihen, mikä oli isompi asia tämän artikkelin takana: On ihan sama mitä tutkija tutkii, taustalla on aina löydettävissä muutos. Muutos on jokaisessa aikakaudessa.

Ennen modernia-lukupiiriläiset

Kategoria(t): Opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s