Joulusotku, seimi ja ihmeitä tekevät heinät

Joulunpyhät lähestyvät. Moni meistä tuskailee muiden kiireiden ohella kodin siivouksen ja sen joulukuntoon saamisen kanssa. Joulukodin realismi oli aihe, joka kiehtoi jo yhtä keskiajan tunnetuinta mystikkoa, Franciscus Assisilaista (1182–1226). Franciscusta voimme pitää tavarapaljouden konmarittamisen esi-isänä sikäli, että hän kielsi kaikenlaisen omistamisen sekä itseltään että sääntökunnaltaan, jonka perusti. Hänen ei siis tarvinnut tehdä kodissaan suursiivousta eikä laittaa jouluruokaa, koska hän oli vakuuttunut, että myös Jeesus eli tällaisessa köyhyydessä.

IMG_0120

Jouluseimiasetelmien isänä pidetään pyhää Franciscus Assisilaista. Hänen järjestelemänsä seimikuvaelma oli Grecciossa, Keski-Italiassa, mutta tänään ympärivuotiset ”kestoseimet” löytyvät ennen muuta eteläitalialaisista kylistä ja kaupungeista. Tässä yksityiskohta Alborista.

Ensimmäisen joulun realismista Franciscus toivoi kuitenkin vielä syvempää ymmärrystä. Niinpä hän antoi elämäkerturinsa mukaan vuonna 1223 seuraavat ohjeet eräälle Giovannille: ”Jos haluat että juhlimme Grecciossa (Umbriassa, Italiassa) Jeesuksen syntymää, mene edeltäni ja valmistele asiat kuten sanon. Haluan esittää lapsen, joka syntyi Betlehemissä, ja jollakin tavoin nähdä ruumiini silmillä sen kaiken harmituksen ja sotkun, joka johtui siitä, ettei ympärillä ollut sitä kaikkea välttämätöntä, mitä vastasyntynyt tarvitsee; haluan esittää, kuinka hänet laitettiin makuulle seimeen ja kuinka hän makasi heinillä härän ja aasin välissä.”

Franciscuksen tavoite oli toisin sanoen nähdä ja kokea uudelleen Jeesuksen syntymän ihme. Franciscuksen hyvin käytännönläheisen teologian mukaan kokemus veisi hänet yhä konkreettisempaan ja henkilökohtaisempaan Kristuksen tuntemiseen.

 

IMG_0176

Seimi, Lido di Vietri sul Mare

Giovanni oli toteuttanut kaiken Franciscuksen toiveiden mukaan. Elämäkerturi kuvaa, kuinka 25. joulukuuta Greccion ja lähiseutujen asukaat todistivat ensimmäistä elävää seimeä, Jeesuksen syntymän kuvaelmaa. Näyttämö oli hyvin valaistu, sille laitettiin eläinten syöttökaukalo ja kaukaloon asetettiin heinät. Härkä ja aasi tuotiin esille. Franciscus lauloi ääneen evankeliumin tekstiä ja puhui ”tunteikkain sanoin palauttaen ihmisten mieliin vastasyntyneen köyhän Kuninkaan ja pienen Betlehemin kaupungin. […] [Puheessaan] hän usein nimitti Jeesus Kristusta Betlehemin lapseksi ja lausuessaan sanan Betlehem hänen äänensä täyttyi hellästä kiintymyksestä muodostaen äänen kuin lampaan määkimän. Ja joka kerran kun hän sanoi Betlehem tai Jeesus, hän kosketti kielellään huuliaan kuin maistellen sanojen makeutta.” Elämäkerturi ylistää seimikuvaelman tunnelmaa. Hänen mukaansa se oli niin voimallinen, että joku yleisöstä oli varma, että oli nähnyt kaukalossa elävän lapsen.

Ihmisten kuvataan palanneen iloiten koteihinsa, mutta miten kävi seimen ja jälkien siivouksen? No yleisö otti ne talteen. He täyttivät heinillä taskunsa ja tuskin välittivät pölystä tai kotiin kulkeutuvasta silppusotkusta. Heinät kiinnostivat, koska niitä syöneiden ”juhtien ja muiden eläinten” havaittiin paranevan monen moisista sairauksista. Samoin synnyttävät naiset, ”jotka kärsivät kivuista ja tunsivat voimiensa ehtyvän”, havaitsivat heinien tehon: heidän kerrotaan asetelleen heinää päälleen ja synnyttäneen onnellisesti.

IMG_0156

Ferdinando Ciafronen ideoima ja Nicola Stabilen loppuun saattama seimipuisto, jossa yhdistyvät Rooma ja Betlehem sekä useat aikakerrostumat; Vietri sul Mare (1999)

Franciscuksen loihtima kuvaelma oli siis niin lähellä aitoja tapahtumia, että seimestä kerättyjen heinien, ja ehkä muualtakin noukittujen rippujen, koettiin olevan vastasyntyneen Jeesus-lapsen koskettamia, pyhiä. Keskiaikainen tapa ajatella allegorisesti mahdollisti sotkun näkemisen sakraalina. Tuon kaltainen tulkinta kodin kunnosta kieltämättä houkuttaisi näin joulun kynnyksellä.

 

Tekstin taustalla käytetyt lähteet:

Tuomas Celanolaisen (n. 1190–1260) Vita prima ja Bonaventuran (1221–1274) Legenda maior. Sitaatit Celanolaiselta.

Kuvat ovat kirjoittajan toukokuussa 2019 ottamia. Ne liittyvät samaan sarjaan Centre for the Study of Christian Cultures #lavaticanista-julkaisujen kanssa

Kategoria(t): Yleiset Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s