Varhaisromantiikkaa autonomian ajan alun Turussa

Kirja-arvostelu, kirjoittajat: Historian kirjoittaminen -kurssin opiskelijat Matias Laine ja Elina Parkkila

Jukka Sarjala julkaisi teoksensa Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa aikaisemmin tänä vuonna luomaan uutta valoa varhaisromantiikaan. Kirja käy laajasti läpi Turun varhaisromantiikan aikaa ottaen huomioon sen syntyedellytykset ja yhteyden aikakauden muihin tapahtumiin 1800-luvun Turussa. Tutkimus sukeltaa syvälle Turun Keisarillisen yliopiston ylioppilaiden aatemaailmaan ja sen ajan yliopistokulttuuriin.

Tutkimuksessa keskiössä yhteistoiminnan historia

Tutkimuksen kohteena oleva aikakausi, varhaisromantiikka, on jäänyt vuosisadan lopussa kukoistaneen suomalaisen kansallisromantiikan ja taiteen kultakauden varjoon. Romantiikan alkuvaiheet Suomessa eivät vedä vertoja muiden maiden aatteellisiin murroksiin 1800-luvulle tultaessa, mutta teoksen avulla lukija pääsee tutustumaan Suomessa vähemmälle huomiolle jääneeseen aikakauteen. Kirjoittaja itsekin myöntää varhaisromantiikan olleen vaatimatonta 1810–1820-luvuilla, mutta hän luo tästä vaatimattomasta verkostoitumisesta, aatteiden ja ajatusten jakamisesta sekä Keisarillisen Turun yliopiston toiminnasta, koherentin katsauksen asiasta kiinnostuneille ja aiheeseen vasta tutustuvalle. Teos lähestyy tutkittavaa aihetta temaattisesti keskittymällä turkulaisten ylioppilaiden kirjallisiin pyrintöihin, akateemisen elämän verkostoihin ja yliopistoaktivismiin. Mielenkiintoista on se, että tutkimuksessa pääsee käsittelyyn varhaisromantiikan ajan kirjallisuuden ja kirjallisen kulttuurin lisäksi muun muassa akateemisessa maailmassa esiintyneet sisäiset jännitteet, lehtien perustamiset, yliopistomaailma 1800-luvulla ja ylioppilaiden verkostoitumisen kautta saadut vaikutteet ulkomailta. Teoksessa esitys on rakennettu laadullisen historiatutkimuksen varaan, jonka tarkoituksena on tuoda esille se, mitä romantiikasta kiinnostuneiden ylioppilaiden ja opettajien yhteiset tavoitteet ja hankkeet olivat kyseisenä aikakautena.

Turun romantikkojen kansainvälisyys

Mielenkiintoisiin asioihin Sarjalan kirjassa kuuluu esimerkiksi hänen kuvailemansa akateeminen yhteistyö ja yhteydenpito Turun romantikkojen ja ulkomaisten akateemisten piirien, erityisesti ruotsalaisen Uppsalan yliopistoväen kanssa. Vaikka Suomi oli jo joitakin vuosia kuulunut Venäjän keisarikuntaan, Turun akateemiset suhteet Ruotsiin olivat edelleen vahvat 1810-luvulla. Kirja kertoo, kuinka monet Turun romantikoista lähtivät opiskelemaan Uppsalan yliopistoon ja omaksuivat siellä eri filosofien uusia ajatuksia, jotka eivät välttämättä vielä olleet tunnettuja Suomessa. Ranskan vallankumous oli vuonna 1789 antanut sykäyksen uudenlaiselle ilmapiirille Euroopassa, erityisesti akateemisessa maailmassa. Sarjala luokin lukijalleen erinomaisen kuvan ajasta Ranskan vallankumouksen jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin uudet ajattelutavat levisivät entistä nopeammin ja laajemmin, ja ajan ihmisistä varsinkin opiskelijat olivat avoimia niille. Ideoiden leviämisen nopeudesta todistaa Turussa tapaus, jossa Immanuel Kantin ajatussuuntaa eli kantilaisuutta edustanut professori Anders Johan Lagus hylkäsi Carl Gustaf Ottelinin väitöskirjan, koska tämä kuului schellingläisiin eli Friedrich Schellingin ajattelua korostaneeseen koulukuntaan. Vanhempi sukupolvi kannatti verrattain uutta kantilaisuutta, mutta seuraava sukupolvi oli jo ehtinyt omaksua uuden schellingläisen filosofian. Kirja kertoo myös luterilaisen uskonnon suhteesta uusiin filosofioihin: esimerkiksi kantilaisuutta pidettiin pitkälti yhteensopivana luterilaisuuden kanssa, mutta schellingläisyys herätti suurempaa vastustusta ja jopa syytöksiä jumalattomuudesta.

Vanhan ja uuden kohtaamista 1800-luvun yliopistomaailmassa

Sarjalan tutkimuksesta yliopisto-opiskelijalle nousee esille mielenkiintoa herättävänä aiheena ylioppilaiden ja vanhemman akateemisen henkilöstön välillä ollut aatteiden eroavaisuus ja suoranaiset kiistat eri aatteiden välillä. Romantiikan aatteet toimivat vahvana vaikuttajana ylioppilaille, mutta opettajakunta ei osoittanut ymmärrystä näille opiskelijoiden uusille ajatuksille ja innovaatioille. Kuilu yliopiston henkilökunnan ja ylioppilaiden välille muodostui, ja osittain tästä motivoituneina ylioppilaat järjestäytyivät aikaisempaa enemmän aatteellisesti heitä vastustanutta opettajakuntaa vastaan. Syy uusien aatteiden vastustamiselle oli niiden politisoituminen, sillä romantiikkaan liittyvien aatteiden nähtiin haastavan vallalla olleita valistusajan periaatteita. Vastoinkäymisistä huolimatta pieni ylioppilaista koostunut verkosto Turun Keisarillisessa yliopistossa sai juurrettua varhaisromantiikkaa Suomeen. Tämä vaatimaton alku mahdollisti romantiikan kukoistuskauden vuosisadan lopulla. Turun Keisarillisessa yliopistossa uudet ylioppilaat toivat akateemisiin piireihin uusia aatesuuntauksia ja ajatuksia, jotka synnyttivät keskustelua tulokkaiden ja kokeneiden akateemikkojen välillä. Varhaisromantiikan aikaan tämä uuden ja vanhan kohtaaminen aiheutti jännitteitä niin yliopiston sisällä kuin sen ulkopuolellakin nostaen ylioppilaat uusien aatteiden ja ajatusten edelläkävijöiksi.

Tiivis tietopaketti

Sellaiselle lukijalle, joka ei ole perehtynyt kovin paljoa varhaisen autonomian ajan Suomen historiaan tai filosofian historiaan 1700- ja 1800-luvuilla, saattaa Turun romantiikka olla ajoittain vaikealukuinen. Sarjala tarkastelee Turun romantiikkaa useiden aikakauteen liittyneiden henkilöiden kautta, minkä takia kirjassa ilmenee valtava määrä nimiä. Niitä kaikkia on lähes mahdotonta muistaa ja välillä saattaa unohtaa, missä kontekstissa on nimen aiemmin lukenut. Tähän ei vaikuta ainoastaan nimien paljous, vaan osaltaan myös se, että nimien vaihtuvuus kappaleesta toiseen on paikoin suurta. Kirjan aiheen huomioon ottaen tämä on kuitenkin täysin ymmärrettävää, sillä uutta aihealuetta käsitellessä tulee suuri määrä uusia nimiä. Sarjala myös kertoo halunneensa välttää turvautumasta etenkin englanninkielisessä maailmassa tyypillisesti esiintyviin matemaattisiin malleihin ja erilaisiin graafisiin esityksiin, joita yleensä hyödynnetään perinteisessä verkostoanalyysissä. Tämä yksityiskohta tekee ajoittain kirjan lukemisesta paljon työläämpää. Alle 300-sivuiseksi kirjaksi Turun romantiikka on hyvin tiivis tietopaketti, sillä joka kappaleessa on suuri määrä tietoa asioista, joista monilla ei ole todennäköisesti aikaisempaa tietämystä. Kirjassa on kuitenkin selvä rakenne ja se etenee loogisesti aiheesta toiseen. 

Lopuksi

Kokonaisuutena Turun romantiikka on arvokas teos, joka kertoo laajemmin suomalaisille hyvinkin tuntemattomasta aiheesta. Romantiikka mielletään suomalaisessa historiankirjoituksessa yleensä vasta 1800-luvun jälkipuoliskon ja nationalismin nousun ajan ideologiaksi, mutta tämä kirja kertoo romantiikan varhaisemmasta historiasta Suomessa. Kirja sopii ideaalitilanteessa sellaiselle, jolla on jo aiempaa tietoa filosofian ja autonomian ajan alun historiasta, mutta ilmankin kyllä pärjää. Luvut ja aihealueet on rajattu hyvin selkeästi ja ne muodostavat varsin yhtenäisen kokonaisuuden, jota on helppo lukea varsinkin, jos uusien nimien valtava määrä ei häiritse. Teos ei välttämättä sovellu rennoksi sunnuntailukemiseksi, sillä tutkimuksen kautta muodostunut suuri tietopaketti saattaa vaatia hieman sulattelua ja sisäistämistä. Kirjasta voi myös nauttia pelkästään Turun historiastakin kiinnostunut, sillä tutkimuksessa kiintopisteenä on juurikin Turku ja siellä toiminut Keisarillinen Turun yliopisto. Teos soveltuu siis monenlaisille ja monista eri asioista kiinnostuneille lukijoille.

Teoksen tiedot:

Sarjala, Jukka: Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2020. ISBN 978-951-858-196-6.

Voit katsoa Kulttuurihistorian virtuaalisilla kirjamessuilla tehdyn tallenteen, jossa Jukka Sarjalaa haastattelee Turun romantiikka -teokseen liittyen Marja Jalava oppiaineen YouTube -kanavalta.

Kategoria(t): Yleiset Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s