-
Viimeisimmät artikkelit
Arkistot
- joulukuu 2021
- marraskuu 2021
- lokakuu 2021
- syyskuu 2021
- kesäkuu 2021
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- syyskuu 2020
- elokuu 2020
- toukokuu 2020
- helmikuu 2020
- tammikuu 2020
- joulukuu 2019
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- kesäkuu 2019
- toukokuu 2019
- huhtikuu 2019
- maaliskuu 2019
- helmikuu 2019
- tammikuu 2019
- joulukuu 2018
- marraskuu 2018
- syyskuu 2018
- kesäkuu 2018
- toukokuu 2018
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- marraskuu 2017
- syyskuu 2017
- elokuu 2017
- heinäkuu 2017
- kesäkuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- tammikuu 2017
- joulukuu 2016
- lokakuu 2016
- syyskuu 2016
- elokuu 2016
- kesäkuu 2016
- toukokuu 2016
- huhtikuu 2016
- maaliskuu 2016
- marraskuu 2015
- lokakuu 2015
- syyskuu 2015
- elokuu 2015
- kesäkuu 2015
- huhtikuu 2015
- maaliskuu 2015
- tammikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- elokuu 2014
- kesäkuu 2014
- toukokuu 2014
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- kesäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
Kategoriat
-
Liity 73 tilaajien joukkoon
Meta
Aihearkisto: Puheenvuoroja kulttuurihistoriasta
Digitaalinen historiantutkimus
Käynnissä oleva digitaalinen murros luo menneisyyden tarkastelulle valtavasti uudenlaisia mahdollisuuksia. Digitalisaatio tuo jatkuvasti uusia aineistoja tutkijan saataville sekä uusia menetelmiä, näkökulmia ja yhteistyötahoja, jotka uudistavat historiantutkimuksen rajoja. Perjantaina 13.1.2017 järjestetyn kulttuurihistorian Joulukoulun aiheena oli digitaalinen historiantutkimus. Päivän aikana kuultiin muun … Lue loppuun
Kategoria(t): Puheenvuoroja kulttuurihistoriasta, Tutkimus, Yleiset
Kommentoi
Kadonneen näytelmäelokuvan jäljillä – Sylvin rekonstruktio saa ensi-illan
Aika on armoton. Nitraattifilmi on hapertuvaa, kutistuvaa ja helposti syttyvää. Siksi suuri osa varhaisesta elokuvasta on kadonnut. Olen vuosien mittaan yrittänyt tutkia – ja kuvitella – millaisia kadonneet suomalaiset näytelmäelokuvat olivat. Autonomian aikana valmistetuista 25 fiktiosta yhtään ei ole säilynyt … Lue loppuun
Kulttuurihistorian välttämättömyyksistä
Marjo Kaartisen professoriluento Turun yliopistossa 30.9.2015 Kokoelmassaan Totuudenkynnys vuodelta 1978 (suom. Caj Westerberg) ruotsalainen runoilija Tomas Tranströmer kirjoittaa: Luin lasisia kirjoja mutta näin vain muun: tahrat, jotka tunkivat esiin tapeteista. Elävät kuolleet halusivat muotokuvansa maalatuksi! Tranströmerin säkeet ovat minulle merkitykselliset, … Lue loppuun
Klaus Holman hetket
Helsingin poliisilaitokselle tehtiin marraskuun 10. päivänä 1944 ilmoitus Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitsevan kerrostalon ullakolle hirttäytyneestä miehestä. Hänet oli löydetty myöhään edellisenä iltana. Syksyllä 1944 Suomessa ja maailmalla tapahtui muutakin eikä kirjailija ja taidehistorioitsija Klaus Holman kuolema herättänyt huomiota. Nekrologeja ei ilmestynyt … Lue loppuun
Kategoria(t): Puheenvuoroja kulttuurihistoriasta, Tutkimus, Yleiset
Avainsanat: Klaus Holma
Kommentoi
Pyhien, viisaiden, reliikkien Köln
Kölnissä pyhyys ja viisaus lyövät harvinaisella tavalla kättä: kaupungista ovat löytäneet viimeisen lepopaikkansa kristityn maailman luultavasti kuuluisimmat pyhät viisaat miehet Caspar, Melchior ja Balthasar. Kölnissä sijaitsee myös yksi Saksan suurimmista, vanhimmista ja arvostetuimmista yliopistoista (Universität zu Köln, perustettu 1388), jonka … Lue loppuun
Kategoria(t): Puheenvuoroja kulttuurihistoriasta
Avainsanat: 11000 neitsyttä, Albert Suuri, Balthasar, Caspar, Johannes Duns Scotus, Köln, Kölnin yliopisto, kolme kuningasta, kolme viisasta miestä, Melchior, pyhä Ursula, pyhimys, reliikki, Tuomas Akvinolainen
Kommentoi
Tarttuvat sanat ja kulttuurinen epidemia
Lauantaina 1. maaliskuuta 2014 MTV:n Putous-sarjan viides tuotantokausi päättyi. Tammikuusta lähtien Suomessa on riehunut influenssan ohella huumorin epidemia. Putouksen sketsihahmojen lentävät lauseet ovat tarttuneet niin nuoriin kuin vanhoihin. On hämmentävää, miten herkästi median toistamat sanat tarttuvat sekä tv-ruudusta katsojiin että … Lue loppuun
Kategoria(t): Puheenvuoroja kulttuurihistoriasta
Kommentoi
Maanalaista pohdintaa
Viimeisimmällä Lontoon matkallani annoin itselleni tehtäväksi ajatella maanalaisella kulkiessani sekä asemia että junia paikkana. Päädyin tähän ympäristöni ja tuntemusteni tarkkailutehtävään oppiaineen Tilan ja aineellisen kulttuurin tutkimusryhmän keskusteltua epäpaikoista. Viimeksi puhuimme epäpaikoista, kun keskustelimme Mirka Ahosen artikkelikäsikirjoituksesta, jossa aiheena oli naisten … Lue loppuun
Kategoria(t): Puheenvuoroja kulttuurihistoriasta, Tutkimus, Yleiset
Kommentoi
Kävelyllä Yrjöjen ajan Dublinissa
Toukokuun lopulla kuluvaa vuotta pääsin 1700-luvun historiantutkijan paratiisiin, Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin. Matkan keskeisin tarkoitus oli tutustua 1700-luvun englantilaisia aristokraattityttöjä käsittelevän väitöskirjatutkimukseni alkuperäisaineistoon Irlannin kansalliskirjastossa, mutta ehdin samalla katsella ja ihastella kaupunkia myös turistin (ja historiantutkijan) silmin. Dublin on hieman kuin … Lue loppuun
Kategoria(t): Puheenvuoroja kulttuurihistoriasta, Tutkimus
Kommentoi
Zum Roten und Weißen Löwen – 200 vuotta sitten
Synnyin 22. toukokuuta 1813 Leipzigissa, Brühlissä, ”Punaisen ja Valkoisen Leijonan” yläkerrassa, kolmannessa kerroksessa. Kahden päivän kuluttua minut kastettiin Tuomaskirkossa Wilhelm Richardiksi. Isäni Friedrich Wagner, joka syntymäni aikoihin oli poliisilaitoksen notaari ja odotti nimitystä poliisimestarin virkaan, kuoli saman vuoden lokakuussa tuolloin … Lue loppuun
Kategoria(t): Puheenvuoroja kulttuurihistoriasta
Kommentoi
Carl Spitteler ja Turun pommitus
Sveitsiläinen runoilija, kriitikko ja esseisti Carl Spitteler (1845–1924) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa vuonna 1919. Kirjailija oli uransa huipulla tilanteessa, jossa Eurooppa oli kokenut ennennäkemättömän hävityksen. Nobelin palkinnon Spitteler sai eepoksestaan Olympischer Frühling, joka oli ilmestynyt jo vuonna 1905, … Lue loppuun
Kategoria(t): Puheenvuoroja kulttuurihistoriasta
Kommentoi